Schmalkaldenin Liiga ja sen vaikutus Saksan uskonnolliseen murrokseen ja poliittiseen hajaannukseen
Vuonna 1531 Saksan sydämessä syntyi liike, joka muutti ikuisesti maata ja Euroopan poliittisia karttoja. Tämä liike tunnettiin Schmalkaldenin Liigana, protestanttien puolustusliittona, joka nousi vastustamaan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan katolilaista hallitsijaa, Kaarle V:tta.
Schmalkaldenin Liigan syntymä oli tulos vuosikymmenien ajan kestäneestä uskonnollisten ja poliittisten jännitteiden kasaantumisesta Euroopassa. Reformaatio, jonka Martin Luther aloitti vuonna 1517, oli hajaannuttanut länsimaisen kristinuskon kahteen leiriin: katolilaisuuteen ja protestanttisuuteen. Saksassa, missä keisari Karl V:n valta oli vahva, tämä jako synnytti syvää poliittista epäluuloa.
Kaarle V pyrki säilyttämään katolisten uskojen hegemonian Saksassa, mikä herätti vastustusta protestanttisten ruhtinaiden keskuudessa. Protestantit pelkäsivät katolisen kirkon vallan vahvistumista ja uskonnonvapauden rajoittumista.
Schmalkaldenin Liiga perustettiin Schmalkaldenissa, Thüringenin osavaltiossa, helmikuussa 1531. Liiton johtohahmoja olivat Saksan vaikutusvaltaisimmat protestanttiset ruhtinaat, kuten Saksin herttua Johann Fredrik ja Hessenin lantgraavi Filip Suuri.
Liiga oli sekä uskonnollinen että poliittinen liitto, jonka tarkoituksena oli puolustaa protestantteja katolisten vainoa vastaan ja taistella keskitetyn keisarinvallan kasvua vastaan. Liiton perustamisdokumentti vahvisti jäsenruhtinaiden oikeuden valita oma uskonsa ja vaati Kaarle V:ltä uskonnonvapautta Saksan alueella.
Schmalkaldenin Liiga sai nopeasti kannattajia Saksan eri osissa. Vuoteen 1534 mennessä liittoon oli liittynyt yli kolmekymmentä ruhtinaata ja kaupunkia. Liigan voima perustui ruhtinaiden sotilaalliseen vahvuuteen ja protestanttien laajalle kansalaiskantaa.
Kaarle V:n vastaaminen Schmalkaldenin Liigan nousuun ei jäänyt odottamaan. Keisari näki liittoa uhkana omalle valtansa säilyttämiselle ja päätti murskata sen voimakeinoin.
Schmalkaldenin sota (1546-1547)
Vuonna 1546 Kaarle V:n johtamat katoliset joukot hyökkäsivät Schmalkaldenin Liigan territoryille. Sodan alussa protestantit saavuttivat joitakin voittoja, mutta lopulta katolisten ylivoima osoittautui liian suureksi. Vuoden 1547 Augsburgissa käytyyn taisteluun päättyi katastrofaalisesti Schmalkaldenin Liigalle ja johti luopumiseen.
Schmalkaldenin Liigan tappio oli vakava kolaus protestanttisille Saksassa.
Liigan johtajat, Johann Fredrik ja Filip Suuri, vangittiin ja heidän maansa liitettiin keisarikunnan hallintaan.
Augsburgin uskonrauha (1555)
Schmalkaldenin Liigan tappio ei kuitenkaan merkinnyt protestantismin lopua Saksassa. Vuonna 1555 solmittiin Augsburgissa rauhasopimus, joka tunnusti protestanttien oikeuden harjoittaa uskoaan omilla alueillaan. Tätä rauhaa pidetään usein ensimmäisenä merkittävänä uskonnollisten vapauksien tunnustamisena Euroopan historiassa.
Schmalkaldenin Liigan perintö on monimutkainen ja kiistanalainen. Toisaalta liitto osoitti protestanttisen liikkeen vahvuuden ja sen kyvyn mobilisoida kannatusta Saksan alueella. Toisaalta Schmalkaldenin sodan tappio johti protestantismien hajaannukseen ja heikensi niiden poliittista vaikutusvaltaa seuraavina vuosikymmeninä.
Schmalkaldenin Liigan tarina on muistutus siitä, että uskonnolliset ja poliittiset konfliktit ovat olleet Euroopan historiassa keskeinen tekijä, joka on muokannut maata ja sen asukkaita.
Seuraavia taulukoita voi käyttää lisätietojen havainnollistamiseen:
Tapahtuma | Vuonna | Seuraukset |
---|---|---|
Schmalkaldenin Liigan perustaminen | 1531 | Protestantit yhdistävät voimansa, luodakseen poliittisen ja uskonnollisen vastapainon Keisari Kaarlelle V:lle |
Schmalkaldenin sota | 1546-1547 | Katolinen voitto heikentää protestanttien vaikutusvaltaa, johdattaa Augsburgin uskonrauhaan |
Augsburgin uskonrauha | 1555 | Protestantit saavat oikeuden harjoittaa uskoaan omilla alueillaan. |
Schmalkaldenin Liigan tarina osoittaa, että historiassa on aina monimutkaisia ja ristiriitaisia tapahtumia. On tärkeää tarkastella näitä tapahtumia eri näkökulmista ja ymmärtää niiden kompleksisuus.