Sicanian Vesperin nousu: Sicilian aarron ja Anjou-dynastian kaatuminen
Vuonna 1282 Sisiliassa tapahtui historiallinen kapina, joka tunnetaan Sicanian Vespereinä. Nimi tulee latinankielisestä sanonnasta “Vesperae Siculae” eli “Sisilian illanjumalanpalvelus”. Kapinan syttyessä oli juuri illan jumalanpalvelusaika, ja kapinalliset loistivat tuolloin kapinaa käynnistävää merkkiä. Sicanian Vesperit olivat dramaattinen käänne Sisiliassa ja koko Italiassa, johtaen Anjou-dynastian kukistumiseen ja Aragonian kuningaskunnan nousuun.
Sicanian Vespereiden taustalla oli monimutkainen verkosto poliittisia ja sosiaalisia tekijöitä. Sisilian kuningas Kaarle I (tunnettu myös nimellä Charles of Anjou) oli ranskalainen hallitsija, joka oli noussut valtaistuimelle vuonna 1266. Hän kuului Anjou-dynastiaan ja oli sukua Ranskan kuninkaalle. Kaarlen hallintokausi oli merkkiä autoritaarisesta hallinnosta ja verotuksesta. Sisilian aateli ja kauppiaat kokivat itsensä syrjäytettyinä ja heitä kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti. Kaarle I:n yritykset vahvistaa valtaaan ja sortaa Sisiliaa johtivat kasvavaan tyytymättömyyteen.
Lisäksi sissilialaiset olivat historiallisesti vastahakoisia hallitsemaan ranskalaiselle Anjou-dynastialta, koska he halusivat säilyttää itsenäisyytensä ja Italian omat perinteet. Sisiliassa oli myös vahva katalaaninen väestöryhmä, jonka uskonnolliset ja kulttuurilliset arvot poikkesivat Anjou-dynastian politiikasta.
Sicanian Vesperin katalysaattorina toimi tapahtuma, joka tunnetaan “Saldan verilöyly"ksi. Vuonna 1282 Kaarle I lähetti joukkoja tukahduttamaan kapinaa Luccassa. Verilöylyssä surmattiin satoja Sisiliassa asuvia ranskalaisia ja italialaisia.
Sisilian aateli ja kauppiaat, jotka olivat jo aiemmin tyytymättömiä Anjou-dynastian hallintoon, näkivät Saldan verilöylyn katalyytina kapinalle. He kutsuivat Sisiliassa asuvia espanjalaisia ja italialaisia joukkoja apuun.
Kapinan alkamista seurasi väkivaltainen kamppailu Anjou-dynastian ja kapinallisten välillä.
Sisilian Vespereiden onnistuminen johti siihen, että Aragonian kuningas Pedro III valloitti Sisilian ja yhdisti sen Aragonian kuningaskuntaan. Kaarle I:n vallan kukistaminen merkitsi suurta muutosta Italian poliittisessa maisemassa.
Sicanian Vespereiden vaikutukset:
- Anjou-dynastian kaatuminen: Kapina johti Anjou-dynastian valtaistuimen menetykseen Sisiliassa.
- Aragonian nousu: Aragonia nousi merkittäväksi voimaksi Italiassa ja Välimeren alueella. Pedro III:n hallituskaudella Sisilia kukoisti taloudellisesti ja kulttuurillisesti.
- Uusi Italian poliittinen järjestys: Sicanian Vespereiden seurauksena Italia jakautui useaan eri kuningaskuntaan, mikä johti jatkuviin konfliktien ja valtataistelujen aikakauteen.
Taulukko: Sicanian Vespereiden tärkeimmät tapahtumat
| Päivämäärä | Tapahtuma |
|---|---|
| 30. maaliskuuta 1282 | Sicanian Vesperin alku Palermossa |
| Kesäkuu 1282 | Sisilian aateli ja kauppiaat kutsuvat Aragonin kuningas Pedro III:n apuun |
| Heinäkuu 1282 | Pedro III:n joukot saapuvat Sisiliaan |
| Elokuu 1282 | Anjou-dynastian joukot paetavat Sisiliasta |
Sicanian Vespereiden perintö on edelleen nähtävissä Italian historiassa. Kapinan tapahtumat muistuttavat meitä siitä, että poliittiset ja sosiaaliset olosuhteet voivat johtaa radikaaleihin muutoksiin. Sicanian Vespereiden historia on kiehtova esimerkki siitä, kuinka yksittäinen tapahtuma voi muuttaa koko kansakunnan kohtaloa.