Taistelu Bisanzin ja Langobardien välillä: 700-luvun Italian poliittisen maiseman muutos ja uskonnollisten taantumien vaikutus
Italia 7. vuosisadalla oli myrskyisä ja kaoottinen paikka. Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeinen valta tyhjössä houkutti vieraita kansoja, jotka kilpailivat alueesta. Kesken tätä poliittista sekamelskaa, kaksi voimaa kohtasi verisessä taistelussa, joka muutti Italian historian kulkua: Bysanttilainen imperiumi ja Langobardit.
Langobardit, germaaninen kansa, oli vaeltanut Italiaan 6. vuosisadalla etsien uutta aluetta asumaan ja vaurastumiseen. Heidän saapumisensa oli herättänyt paniikkia Bysanttissa, joka yritti pitää halussaan aiemmin kuuluneita Italian maakuntia.
Bysanttilainen imperiumi, tuolloin johtajana keisari Justinianus II, näki Langobardien kasvavan vaikutusvallan uhkana. Langobardit olivat vahvoja sotureita ja heidän johtajansa, kuningas Liutprand, oli taitava stratega. Taisteluiden sarja alkoi vuonna 712, kun Bysanttilaiset yrittivät kukistaa Langobardien vallan Pohjois- Italiassa.
Taistelujen syyt olivat monimutkaisia ja juurtuivat sekä poliittisiin että uskonnollisiin motiiveihin. Bysantin hallitsijat halusivat säilyttää valtaansa Italiassa, katsoen sitä tärkeäksi osaksi imperiumiaan. Heidän kristillisyytensä oli myös eri muotoa kuin Langobardien kristinusko, ja he näkivät Langobardien vallan uhaksi kristinuskon puhtaalle versiolle.
Langobardit puolestaan hajamielinen etsii maata ja turvaa, jolle he voisivat asettua. Heidän uskonsa, arianismi, oli erilainen kuin Bysantin ortodoksisuus. Tämä ero loi lisäjännitettä kahden kansan välille.
Taistelut ja Valloitusyritykset:
Taisteluita käytiin vuodesta 712 eteenpäin eri puolilla Pohjois- Italiaa. Bysanttilaiset saavuttivat aluksi joitakin voittoja, mutta Langobardit osoittautuivat vahvoiksi vastustajiksi. Heidän johtajansa Liutprand oli taitava sotilasjohtajana ja onnistui yhdistämään Langobardien eri klaanit yhdeksi voimaksi.
Bysanttilaiset tekivät useita valloitusyrityksiä, mutta Langobardit vastustivat vahvasti. Sodan kuluessa Langobardit vahvistivat asemaansa Pohjois- Italiassa ja Bysanttilaisten vallankappaleet pienenivät.
| Vuosi | Taistelupaikka | Tulos |
|---|---|---|
| 712 | Pavia | Langobardien voitto |
| 719 | Ravenna | Langobardien voitto |
| 725 | Brescia | Bysantin voitto |
Seuraukset:
Langobardien voitto muutti Italian poliittista maisemaa pysyvästi. He saavuttivat itsenäisyyden ja perustivat oman kuningaskuntansa Pohjois- Italiaan. Bysanttilainen valta heikkeni alueella ja Langobardit alkoivat vaikuttaa Italian kulttuuriin, kieliin ja uskontoon.
Langobardien nousu oli myös osa laajempaa muutosta Euroopassa. Germaanisten kansojen vaellukset olivat tuoneet mukanaan uusia ideoita, kulttuuria ja poliittisia järjestelmiä. Langobardien voitto osoitti, että vanha Rooman valtakunnan järjestys oli rapistumassa ja että uusi aikakausi oli alkamassa.
Langobardien voittoon liittyi myös uskonnollisia seurauksia. Arianismi, heidän kristinuskon muotonsa, levisi Italiassa ja loi jännitteitä ortodoksisen kristinuskon kanssa. Tämä johti lopulta paavillisen kirkon vahvistumiseen ja katolisen uskon vallitsevuuteen Italiassa.
Langobardien taistelut Bysantin valtaansa vastaan muistuttavat meitä siitä, että historia on täynnä yllätyksiä ja muutoksia.
Voimakkain näyttää olevan se, joka pystyy sopeutumaan tilanteeseen ja ottamaan tilaisuuden omakseen. Langobardien voitto osoittaa myös sitä, että eri kulttuurit ja uskonnot voivat törmätä toisiinsa hävitys- ja tuhollisissa taistelussa.